FI SE EN
Etusivu  | Matkailu  | Tapahtumat  | Palveluhakemisto  | Hallinto ja palvelut  | Yrittäjyys  | Ajankohtaista
Kalastusmatkailu
Kiipeily
Kustavin nähtävyydet
Laiva- ja lossiaikataulut
Linja-autojen aikataulut
Valmiit paketit
Majoitus
Ruokailu
Satamat
Vuokraustoiminta


Nähtävyydet

ISOKARIN MAJAKKA

Kustavin kunnan luoteisosassa Selkämeren äärellä sijaitseva Isokarin majakka on yksi Suomen merkittävimmistä majakoista. Majakan huippu on lähes 50 metriä merenpinnan yläpuolella ja sen valo heijastuu 35 km:n päähän. Se valmistui vuonna 1833 Venäjän tsaari Nikolai I:n hallituskaudella. Se on siis 170 vuotta vanha, mutta erinomaisessa kunnossa ja edelleen käytössä.
Majakan sisäpuolella suuret ikkunat tuovat runsaasti valoa avaraan torniin, jossa leveät, honkarakenteiset raput nousevat ylös majakan huipulle. Sisältä majakka on tilava sekä turvallinen, sillä lattian halkaisija on lähes 10 m ja seinät 3 m paksuja. Majakka oli pitkään yleisöltä suljettu, mutta nykyään sisäänpääsy on mahdollista - saaren oppaan seurassa.
Metsän kätköstä, majakan varjosta löytyy saaristotaitokeskus, jossa perehdytään mm. luotolaiskulttuuriin.
Isokarin majakkasaarelle pääsee joko omalla veneellä tai veneyrittäjien matkassa. Saarella on vieraslaituri ja kesäaikaan saarelle tehdään risteilyjä Kustavista ja Uudestakaupungista. Opastuksesta ym. toiminnasta vastaa Kari Laaksonen puh. 0400 998 299 tai www.isokari.com. Retkiä voi tiedustella kesä-elokuussa Kustavin kunnan matkailuneuvonnasta 02 842 6620 tai matkailuneuvonta@kustavi.fi.

Katso:
Kustavin Meriristeilyt
Nermec
Marival

.

JEREMIAN LUOLAT

Kivimaalla, lähellä kunnan keskustaa olevien komeiden kivien muodostama alue, mistä hyvällä mielikuvituksella löytää lukuisia luolamaisia onkaloita.
Nimensä tämä kalliopaasien muodostama kiviryhmä on saanut Isonvihan vuosilta, jolloin joku Jeremias-niminen mies on piileskellyt siellä noina levottomina aikoina.

 

.

JUHANNUSSALOT

Juhannussalko eli maistonki kuuluu Ahvenanmaan sekä ruotsinkielisen saaristomme kuten myös Kustavin vanhaan juhannusjuhlaperinteeseen. Kustavi lienee ainoa suomenkielinen kunta, jossa juhannussalkoja on pystytetty jo yli kaksisataa vuotta. Maistongit ovat juhlistaneet kustavilaisten juhannuksen viettoa niin Pohjois-Vartsalan kuin Etelä-Vartsalan kylissä sekä Lomavalkamassa, missä salkoperinnettä alettiin vaalia 1970-luvun alkupuolella. Myös muualla Kustavissa on alettu viime vuosien aikana pystyttää ja koristella salkoja.
Juhannussalkojen uskottiin tuovan onnea ja suojaa kaikkea pahaa vastaan. Niiden koristelullakin on omat vertauskuvalliset merkityksensä. Viiri salon latvassa ilmentää ahkeruutta, purjeveneet neljän tuulen kuutot ovat kunnianosoitus merenkulkijoille, kukkaköynnökset ovat runsaan sadon vertauskuvia ja morsiuskruunun uskotaan tuovan hedelmällisyyttä. Symboliikka on pysynyt jo vuosisatoja samana, mutta salkojen muoto vaihtelee eri alueilla.
Juhannussalot koristellaan ja pystytetään juhannusaattona odottamaan seuraavaa juhannusta, jolloin ne taas lasketaan ja koristellaan.

.

KATANPÄÄN LINNAKE

Katanpään linnake sijaitsee Kustavin kunnan Lypertön kylässä. Linnake kuului osana 1910-luvulla venäläisten toimesta rakennettuun merilinnoitusketjuun ja on sen pohjoisin linnake. Sitä ryhdyttiin rakentamaan Venäjän viimeisen tsaarin Nikolai II:n hallituskaudella vuonna 1915.
Itsenäisyyden ajan ensimmäisinä vuosikymmeninä Katanpäässä ei ollut miehitystä. Sen sijaan vuonna 1931 linnakkeelle perustettiin vankila. Se toimi saarella 31.5.1940 asti, jolloin viimeiset vangit siirrettiin Turun Keskusvankilaan. Talvi- ja jatkosodan aikana Katanpää oli miehitettynä ja linnakkeella suoritettiin varustelutöitä. Linnake ei osallistunut taistelutoimintaan ja sitä pommitettiin vain kerran jatkosodan aikana. Linnakkeen pääasiallinen hallinta on ollut puolustusvoimilla, nykyisin aluetta hallinnoi Metsähallitus.
Linnakkeella on ainutlaatuinen rakennuskanta, joka on suojeltu muinaismuistolain nojalla. Linnakkeelle on sijoitettu myös tykkiasemia, joista oli erinomaiset näköyhteydet niin läntiselle kuin pohjoisellekin merialueelle.
Katanpäähän voi tutustua myös ilman omaa venettä paikallisten yrittäjien järjestämillä retkillä. Parhaiten saareen ja sen saloihin voi tutustua saaren oppaiden luotsaamilla kierroksilla.

Katso:
Nermec Oy
Kustavin Meriristeilyt Oy

KIRKOLLE - REITTI

Katso:
Kirjasto- ja kulttuuritoimen sivut

KUSTAVIN KIRKKO

Kustavin puisen ristikirkon rakensi vuonna 1783 Johan Höckert, kun Vartsalan saaren P. Johanneksen ja Kunnaraisten P. Jaakobin kappelit yhdistettiin yhdeksi kappeliksi. Tuolloin P. Jaakobin kirkkorakennus siirrettiin Kivimaalle ja sitä laajennettiin ja korotettiin. Silloisen kappelin, nykyisen seurakunnan kirkon nimeksi annettiin aikoinaan "Gustaf" Ruotsin kuninkaan Kustaa III:n mukaan. Hän antoi luvan kirkon rakentamiseen Kivimaalle edellä mainittuna vuonna 1783.
Meri on läsnä kirkossakin, kauniit votiivilaivat todistavat menneiden merikarhujen kiitollisuudesta kotiseurakunnalle. Votiivilaivat Concordia, Religio ja Constantia ovat 1800-luvulta.

MUSEO

Katso:

Kustavin kotiseutumuseo
Saariston museot

POSTITIE

Ruotsin valtakunnan ensimmäinen postijärjestys, kuningatar Kristiinan allekirjoittamana, julkaistiin vuonna 1636. Se määritteli Ruotsin ja Suomen postinkuljetuksen muodot, jotka säilyivät pitkälti 1800-luvulle. Vuodesta 1638 Postitietä käytettiin valtakunnan postinkuljetukseen Turun ja Tukholman välillä. Postilinja kulkikin Ahvenanmeren yli ja Brändöstä Kustavin kautta Taivassaloon mantereelle. Kustavi oli näin osa Euroopan vaarallisimmaksi nimetystä postireitistä.
Tien varressa kahden, kolmen peninkulman välein asuvia talonpoikia määrättiin postitalonpojiksi, joiden velvollisuutena oli postin kuljettaminen seuraavalle postitalonpojalle. Saaristossa posti kuljetettiin enimmäkseen purjeveneellä, joita tyynellä säällä myös soudettiin.
Brändöstä saapuneet postiveneet kiinnittyivät Etelä-Vartsalassa Rantapuhdin laituriin, joka on kuvassa.

SARVILINNA

Huvila Sarvilinna Kustavin Lypyrtissä on viime vuosisadan alun arkkitehtuurin edustava esimerkki ja satojen kasvilajien keidas.
Huvilan rakennutti arkkitehti Lars Sonckin piirustusten mukaan tohtori Alarik Hornborg vuonna 1922. Huvila on edelleen Hornborgin (myöhemmin suom. Sarvilinna) suvun jäsenten käytössä.
Huvila puutarhoineen on huomattava kulttuuri- ja rakennushistoriallinen muistomerkki. Lisäksi se on Lypyrtin salmen ja Seksmiilarin tärkeä maamerkki.
Huvilaan voi tutustua vain järjestetyillä retkillä, joista saa tietoa kunnan matkailuneuvonnasta.

kts. Sarvilinna

VARTSALAN LOSSI

Vartsalan lossi liikennöi Kustavin kunnan pääsaarelta Kivimaalta Ströömin salmen yli Vartsalan saarelle. Lossi kulkee aikataulun mukaisesti.
Vartsalan lossi on Suomen suurin vaijerilossi, jolla on tilaa n. 36 henkilöautolle. Sen ylläpidosta vastaa Turun tiepiiri ja sen käytöstä ei peritä maksua. Lossilta voi ihailla kauniita Ströömin maisemia.

 

VOLTER KILVEN MUISTOKIVI

 

Kirjailija Volter Kilpi syntyi Kustavissa vuonna 1874. Laupuksen kartanon pihamaalla sijaitsee Volter Kilpi-seuran pystyttämä muistokivi. Laupunen, Kirkolle kirjan Langholma, oli Kilven äidin lapsuudenkoti. Sinne kirjailijan vanhemmat muuttivat avioiduttuaan. Tila muodostui kolmesta talosta, Simula, Pietilä ja Krookla.
Volter Kilpi nousi 1930-luvulla ilmestyneen laajan Saaristosarjansa ansiosta suomalaisen kertomataiteen klassikoksi, jonka tunnuspiirteitä ovat syvällinen ihmiskuvaus ja omaperäinen kieli.
Volter Kilpi-kirjallisuusviikkoa vietetään Kustavissa vuosittain heinäkuun loppupuolella.