Juhannussalko eli maistonki kuuluu Ahvenanmaan ja ruotsinkielisen saariston ohella Kustavin vanhaan juhannusjuhlaperinteeseen. Kustavi on ainoita suomenkielisiä kuntia, jossa juhannussalkoja on pystytetty jo yli kaksisataa vuotta. Maistongit ovat juhlistaneet kustavilaisten juhannusta niin Pohjois-Vartsalan kuin Etelä-Vartsalan kylissä. Välillä jo katkennutta salkoperinnettä alettiin vaalia Lomavalkamassa 1970-luvun alkupuolella. Siitä perinne levisi uudelleen muualle Kustaviin.
Entisaikoina juhannussalkojen uskottiin tuovan onnea ja suojaavan pahaa vastaan. Niiden koristelullakin on omat vertauskuvalliset merkityksensä. Viiri salon latvassa ilmaisee ahkeruutta, purjeveneet ja neljän tuulen kuutot kunnianosoitusta merenkulkijoille. Kukkaköynnökset toimivat vertauskuvina runsaalle sadolle ja morsiuskruunun uskotaan tuovan hedelmällisyyttä. Symboliikka on pysynyt samana vuosisatoja, mutta salkojen muoto vaihtelee alueittain.
Juhannussalot ovat nähtävissä ympäri vuoden: ne koristellaan ja pystytetään juhannusaattona odottamaan seuraavaa juhannusta, jolloin ne taas lasketaan ja koristellaan.
